14 Helmikuuta 2025

Suomi, Ruotsi ja Norja kohtaavat samankaltaisia haasteita liittyen uusien suurten vetyhankkeiden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen. Niihin liittyy uusia energiantuotanto- ja sähkönjakelutarpeita ja maankäytön kiistoja. Samankaltaisiin haasteisiin kannattaa etsiä ratkaisuja yhdessä. Oulun vetyviikolla järjestetyssä Nordic Collaboration for EU Transition -tapahtumassa 12.2.2025 pohjoismaiset toimijat eri sektoreilta kokoontuivat yhteen jakamaan parhaita käytäntöjään ja oppejaan vetysiirtymän paikallisen hyväksynnän lisäämiseksi, ilmastonmuutoksen edetessä. 

Kolmen maan vetyvaikutusfoorumeissa tunnistettiin vetysiirtymän haasteita ja mahdollisuuksia 

Helmikuussa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa järjestetyt Vetyvaikutusfoorumit kokosivat yhteen eri sidosryhmien edustajia keskustelemaan vetyhankkeiden paikallisista vaikutuksista. Eri maissa käydyissä keskusteluissa oli paljon yhteistä. Esimerkiksi korostettiin tarvetta lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Keskustelua tarvitaan paljon enemmän sekä alueiden sisällä eri ryhmien välillä että paikallisen ja kansallisen tason välillä, eikä vähiten EU:n sisällä. Maiden välistä yhteistyötä pidettiin erityisen tärkeänä toimitusvarmuuden lisäämiseksi.

Kuntien roolia vetyyn liittyvien aloitteiden kehittämisessä pidettiin vahvana kaikissa kolmessa maassa. Alueiden roolia on kuitenkin vahvistettava. Jos alueille annettaisiin suurempi kokonaisvastuu visioinnista ja suunnittelusta, se synnyttäisi harkitumpia kokonaisratkaisuja ja keventäisi niiden kuntien taakkaa, joilla on tällä hetkellä suuri hajautettu vastuu omien rajojensa sisällä.
Joitakin pohjoisia alueita heikentävät tällä hetkellä nopeat väestörakenteen muutokset. Niistä on tulossa ongelma paitsi alueille, myös kansakunnille ja Natolle: ilman ihmisiä ei ole turvallisuutta. Tilannetta ei helpota se, että päätökset alueiden ja kuntien kehittämisestä tehdään kaukana, pääkaupunkiseuduilla.

Vertailu paljasti useita maakohtaisia haasteita

Ruotsissa katsottiin tarpeelliseksi varmistaa, että paikalliset hyötyvät hankkeista taloudellisesti. Tässä yhteydessä paikalliset energiayhtiöt esittivät myös, että ne voisivat kokonaisvaltaisesti valvoa sitä, kenellä on ensisijainen pääsy sähköön. Sosiaalisesti ei myöskään pidetty lainkaan hyväksyttävänä, vaan päinvastoin mahdottomana hyväksyä, jos siirtymävaiheen seurauksena sähkön hinta nousisi, koska paikallisella tuulivoimalla tuotettua vetyä vietäisiin ilman jatkokäsittelyä ulkomaille, kuten Saksaan. Vetyputki todettiin kysymykseksi, jossa tarvitaan paljon tiedon lisäämistä ja levittämistä. Riskit ja turvallisuus ovat yksi niistä alueista, joista on keskusteltava enemmän.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Norjan vetyvaikutuksia käsittelevä foorumi korosti saamelaisten roolia osana Pohjois-Norjan kulttuuriperintöä. On tunnustettava, että Pohjois-Norjan erämaa on ollut osa ihmisten kulttuuria, identiteettiä ja elämäntapaa jo ennen kuin ensimmäistäkään tuulivoimalaa tai vetyvoimalaa on suunniteltu ja rakennettu. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja negatiivinen väestönkasvu ovat Pohjois-Norjan kaksi suurinta haastetta. Nykyisten yritysten on vähennettävä päästöjään, ja väestön vähenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan kipeästi investointeja uusiin toimintoihin. Tärkein menestyksen avain on, että vetyhankkeet ja muut investoinnit todella rakentavat yhteisöjä Pohjois-Norjassa ja tuottavat riittävästi lisäarvoa kunnille ja paikallisille yrityksille. Näistä yhteyksistä on myös tiedotettava selkeästi kansalaisille.

Oulussa pidetyssä Suomen Vetyvaikutusfoorumissa käytiin vilkasta keskustelua ilmastohyödyistä ja luonnon monimuotoisuudelle koituvista haitoista, joita kaikki rakentaminen väistämättä tuo mukanaan. Oikeudenmukaisuuskeskustelussa käsiteltiin myös luonnonvaraisia eläimiä, kuten aikoinaan yleistä, mutta nykyisin uhanalaista hömötiaista. Johtopäätöksenä oli, että vedyn potentiaali voitaisiin hyödyntää ja hömötiaiskanta kaksinkertaistaa, jos siitä tehtäisiin suunnittelun tavoite. Ekologinen kompensaatio voitaisiin tehdä suojelemalla korvaava maa-alue, jonka luontoarvot olisi tieteellisin perustein varmistettu.

Toinen päätelmä oli, että yhteinen tietopohja helpottaisi sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kuntia ja kaupunkeja tulisi puolestaan motivoida suunnittelemaan ja määrittelemään oman asemansa, tavoitteensa ja etenemissuunnitelmansa H2-arvoketjussa.

Kolmessa maassa käydyt keskustelut voidaan tiivistää toteamalla, että paikallisyhteisöjen tarpeisiin perustuvia vetyhankkeita voidaan suunnitella ja toteuttaa, jos luodaan tilaa keskustella ja sopia niistä, jos taloudelliset hyödyt ovat paikallisia ja jos paikallisväestö saa helposti tarvitsemansa tiedot hankkeista. Keskeinen edellytys on, että aluesuunnittelua vahvistetaan ja luonnon suojelualueita vahvistetaan, jotta voidaan estää sen liikakäyttö.

Vetyalan yritykset vastaavat haasteisiin hankekehityksen avulla
Edellä kuvattujen Vetyvaikutusfoorumeiden tärkeimmät tulokset esiteltiin Oulussa järjestetyssä Nordic Collaboration for EU Transition -tapahtumassa. Ensin keskeisiä haasteita käsiteltiin yrityspaneeleissa, joissa oli edustettuna laaja joukko energiayhtiöitä: Fortum, Troms Kraft, Vattenfall, Gasgrid, Fingrid, Nordion Energi, Equinor, Liquid Wind ja Oulun Energia. Paneelikeskusteluissa käsiteltiin sujuvia kuulemisprosesseja, paikallisen kestävän infrastruktuurin rakentamista, oikeudenmukaisuutta ja paikallisia vaikutuksia.

Yritysten edustajat kertoivat suunnittelevansa vetyhankkeita ottaen huomioon alkuperäiskansojen oikeudet kaikissa kolmessa maassa.

He totesivat myös, että yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa on olennaisen tärkeää, jotta yhteiseen ongelmaan - ilmastonmuutokseen - voidaan reagoida riittävän nopeasti. Samalla siirtymän on oltava oikeudenmukainen.

Luottamuksen ja avoimuuden merkitystä korostettiin erityisesti yritysten edustajien puheenvuoroissa ja yleisön esittämissä kysymyksissä. Luottamuksen rakentaminen keskustelukumppaneiden välille on helpompaa pienessä, suljetussa neuvottelupöydässä kahden tai muutaman osapuolen kesken, mutta miten luottamus voidaan ulottaa laajempiin yhteisöihin ja alueisiin? Pienissä pöydissä käytävillä keskusteluilla on merkitystä neuvottelujen alkuvaiheessa, mutta luottamus rakennetaan viime kädessä paikallisesti avoimen ja läpinäkyvän prosessin avulla. Tämä edellyttää aikaa ja läsnäoloa alueella.

Yrityssidosryhmät tunnustivat myös paikallisen arvonluonnin merkityksen liiketoiminnan harjoittamiselle, sosiaalisen pääoman muodossa. Ne korostivat erilaisia tapoja, joilla hankkeet ja niiden arvoketjut voivat hyödyttää paikallisia ihmisiä. Esimerkkeinä mainittiin koulutus, työpaikat, palvelut ja kiertovirtojen hyödyntäminen.

Päätöksentekijät pitävät etujen yhteensovittamista keskeisenä

Yrityspaneelien jälkeen hallintoon ja politiikkaan perehtyneet puhujat tarttuivat esitettyihin haasteisiin. Mukana olivat Ruotsin ilmasto- ja yritysministeriön energiayksikön kansliapäällikkö Filip Vestling, Norjan Arctic Energy Partnersin johtaja Kjell Giæver ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Timo Ritonummi. Yhdessä moderaattori Minna Näsmanin kanssa (Akordi) he keskustelivat vetyhankkeiden kehittämisen haasteista poliittisella areenalla, jossa energia ja teollisuus taistelevat resursseista muun muassa turvallisuuskysymysten kanssa.

​

Panelistit korostivat kansainvälisten investointien, uuden infrastruktuurin ja pohjoismaisen yhteistyön tarvetta. Keskustelussa korostettiin myös sitä, että osa ratkaisua on, että kansalaiset tuntevat olevansa osa siirtymää eivätkä jäävänsä jälkeen. Etujen yhteensovittamista pidettiin kuitenkin haasteena, sillä jokainen poliittinen päätös vaikuttaa kielteisesti johonkin ryhmään eli aiheuttaa vastustusta. Paneelissa todettiin kuitenkin, ettei munakasta voi tehdä rikkomatta munia. Jos emme pysty tekemään epäsuosittuja poliittisia päätöksiä, jotka nostavat meidät vetytalouden eturintamaan, investoinnit jäävät saamatta.

Toisin sanoen tehtävä on vaikea ja panokset ovat suuret. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan yksinkertaisesti lisää yhteistyötä.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Järjestäjille kävi tapahtuman päätteeksi selväksi, että pohjoismainen yhteistyö vetyhankkeiden hyötyjen ja sitä kautta hyväksynnän varmistamiseksi ei voi päättyä tähän.

​

​

​

Jo Oulun vetyviikon päätteeksi oli valmiina toimintasuunnitelmaluonnos vastauksena poliittisen paneelin päätelmiin eri intressien yhteensovittamisen tärkeydestä.

Tuleva yhteistyö tiivistettiin yleisön kommenttiin: miksi pyrkiä vain hyväksyntään - miksi ei varmistettaisi, että pohjoiset yhteisöt todella toivovat ja haluavat vetyhankkeita?

​​

Helmikuussa 2025 järjestetyn Hydrogen Impact Forum Finland -tapahtuman järjesti Suomen Akatemian yhteydessä toimiva, Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama JustH2Transit-hanke. Norjassa järjestäjänä oli Energi i Nord ja Ruotsissa Luulajan teknillisen yliopiston Centre for Hydrogen Energy Systems Sweden (CH2ESS) osana H2SIPP - Hydrogen Safety and Improved Permit Processes -hanketta, jota rahoittaa Nordic Energy Research. Nordic Collaboration for EU Transition -tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Business Oulun, BotH2nian ja hankkeiden Oulu GH2 (Euroopan unionin rakennerahastojen osarahoittama) ja BalticSeaH2 (Euroopan unionin yhteisrahoittama avustussopimus 101112047) kanssa.